Mielen lataus (mind uploading) 2026: kuinka lähellä ihmisaivojen kopiointi on ja mitä se vaatisi?

Mielen lataus: aivojen rakenteen ja toiminnan kopioiminen niin tarkasti, että mielestä voi ajaa toimivan version tietokoneella.

Koko aivojen emulaatio: mielen latauksen tieteellinen nimitys. Emulaatio toistaa tietyt aivot niin tarkasti, että se käyttäytyy kuten ne, sen sijaan että mallintaisi aivoja yleisesti.

Hermosolu: sähköisiä ja kemiallisia signaaleja lähettävä solu. Ihmisaivoissa niitä on noin 86 miljardia.

Synapsi: kahden hermosolun välinen yhteys, jossa toinen välittää signaalin toiselle. Ihmisaivoissa niitä on biljoonia.

Konnektomi (connectome): täydellinen kartta aivojen hermosoluista ja kaikista niiden välisistä yhteyksistä. Konnektomien tutkimusta kutsutaan konnektomiikaksi.

Aivokäyttöliittymä (brain-computer interface, BCI): laite, joka tallentaa aivojen signaaleja tai lähettää niitä aivoihin ja yhdistää ne tietokoneeseen.

Vähittäinen korvaaminen: ehdotettu lataustapa, jossa hermosolut korvataan keinotekoisilla osilla yksi kerrallaan, kunnes koko aivot toimivat uudella laitteistolla.

Alustariippumattomuus: ajatus, että mieli riippuu tiedonkäsittelyn kuviosta eikä materiaalista, jolla se toimii, joten sama mieli voisi toimia hermosoluilla tai piillä.

Digitaalinen kuolemattomuus: ajatus, että ihminen voi jatkaa digitaalisessa muodossa kehonsa kuoltua, aina muistoista ja äänestä rakennetusta Personasta koko mielen täydelliseen kopioon.

Mielen lataus on ajatus, että kaikki, mikä tekee sinusta sinut, eli muistosi, persoonallisuutesi ja ajattelutapasi, on tallennettu aivojesi fyysiseen rakenteeseen ja toimintaan, ja että jos tuo rakenne voitaisiin mitata riittävän tarkasti, se voitaisiin toistaa ja ajaa tietokoneella. Tuloksena olisi digitaalinen mieli, joka ajattelee kuten sinä, muistaa sen, minkä sinä muistat, ja, jos teoria pitää paikkansa, kokee maailman kuten sinä.

Ihmiset kuvittelevat kaksi pääasiallista tapaa. Ensimmäinen on skannaus ja kopiointi: aivot mitataan täydellä tarkkuudella ja mittauksista rakennetaan toimiva malli. Nykytekniikalla se tarkoittaa aivojen säilömistä ja leikkaamista äärimmäisen ohuiksi kerroksiksi kuvantamista varten, mikä on mahdollista vain kuoleman jälkeen. Toinen on vähittäinen korvaaminen: hermosolut vaihdetaan keinotekoisiin osiin yksi kerrallaan henkilön pysyessä tajuissaan, kunnes koko aivot toimivat uudella laitteistolla (Wikipedia: Mielen lataus).

Robotiikan tutkija Hans Moravec kuvasi version vähittäisestä korvaamisesta jo vuonna 1979 kuvitellessaan robottiaivokirurgin, joka kopioi aivot kerros kerrokselta, ja palasi asiaan vuoden 1988 kirjassaan Mind Children, jossa hän kutsui sitä siirtymiseksi (transmigration) (Wikipedia: Hans Moravec). Futurologi Ray Kurzweil, jonka Larry Page palkkasi myöhemmin Googleen, on kauan ennustanut, että ihmiset voivat ladata mielensä ja tulla digitaalisesti kuolemattomiksi noin vuoteen 2045 mennessä. Viimeisen vuosikymmenen aikana on muuttunut se, että varhaisia vaiheita tekevät nyt neurotieteilijät eivätkä vain futurologit.

Alan tutkijoiden vuonna 2025 julkaisema raportti, State of Brain Emulation Report, palasi tarkastelemaan Oxfordin Future of Humanity Instituten Anders Sandbergin ja Nick Bostromin uraauurtavaa vuoden 2008 tiekarttaa. Se jakaa työn kolmeen kykyyn: aivojen rakenteen kartoittamiseen, sen toiminnan tallentamiseen ja tuloksen ajamiseen toimivana mallina kehossa tai simuloidussa maailmassa (arXiv). Jokainen niistä on oma tieteenalansa, ja jokainen etenee.

Ensimmäinen vaihe saa eniten huomiota, koska se tuottaa näyttäviä kuvia, mutta kaikki kolme ovat tärkeitä. Pelkkä kytkentäkaavio on kuin kaupungin teiden kartta ilman liikennettä: se kertoo, minne signaalit voivat kulkea, ei sitä, mitä ne todella tekevät. Toiminnan tallentaminen näyttää liikenteen, ja emulaatio testaa, käyttäytyykö malli kuin todellinen asia. Viime vuosien vakuuttavimmat tulokset ovat ne, joissa kaikki kolme tulivat yhteen, kuten banaanikärpäsen kohdalla.

Ei ihmisen aivoja eikä nisäkkään. Mutta ensimmäiset eläinten aivot on kartoitettu kokonaan, ja niistä on rakennettu ensimmäiset toimivat mallit. Tarina alkaa pienestä madosta. Vuonna 1986 tutkijat julkaisivat sukkulamato C. elegansin täydellisen kytkentäkaavion, kaikki sen 302 hermosolua, kun niitä oli jäljitetty käsin elektronimikroskooppikuvista yli vuosikymmenen (OpenWorm). OpenWorm-niminen avoimen lähdekoodin hanke on sittemmin työstänyt koko madon simulointia alkaen sen 302 hermosolusta ja 95 lihassolusta.

Seuraava harppaus kesti lähes neljäkymmentä vuotta. Maaliskuussa 2023 tutkijat julkaisivat toukkavaiheen banaanikärpäsen aivojen täyden kartan: 3 016 hermosolua ja noin 548 000 yhteyttä (Live Science). Lokakuussa 2024 FlyWire-konsortio julkaisi aikuisen banaanikärpäsen aivojen täydellisen kytkentäkaavion, lähes 140 000 hermosolua ja yli 50 miljoonaa yhteyttä, yhdeksässä Nature-lehden artikkelissa (NIH).

Sitten tuli latauksen kannalta tärkein vaihe. Philip Shiun johtama tiimi rakensi koko kärpäsen aivoista tietokonemallin pelkästä kytkentäkaaviosta, ja se ennusti, mitkä hermosolut laukeaisivat kärpäsen maistaessa sokeria tai vettä ja miten se ohjaisi syömistä. Kokeet oikeilla kärpäsillä vahvistivat ennusteet (Nature). Maaliskuussa 2026 San Franciscolainen startup-yritys Eon Systems, jossa Shiu on nykyään vanhempi tutkija, kertoi yhdistäneensä tuon aivomallin simuloituun kärpäsen kehoon, joka kävelee, siistiytyy ja syö. Eon kutsuu sitä ensimmäiseksi koko aivojen emulaatioksi, joka ohjaa useita käyttäytymismuotoja kehossa. Väite on yhtiön oma, aivot ja kehon yhdistävää koodia ei ole julkaistu, eivätkä ulkopuoliset tutkijat ole vielä todentaneet sitä (The Decoder). Eonin mukaan sen seuraava tavoite on hiiren aivot, joissa on noin 70 miljoonaa hermosolua.

Rehellinen vastaus on, että kuilu on yhä valtava, mutta kapenee nopeammin kuin lähes kukaan ennusti. Ihmisaivoissa on noin 86 miljardia hermosolua (PNAS), yli 600 000 kertaa enemmän kuin banaanikärpäsellä. Vuonna 1979 Nobel-palkittu Francis Crick kirjoitti, että tarkka kytkentäkaavio edes yhdestä kuutiomillimetristä aivoja oli ulottumattomissa. Vuonna 2025 yli 150 tutkijan tiimi julkaisi juuri sellaisen hiirelle: yli 200 000 solua, 4 kilometriä aksoneja ja 523 miljoonaa synapsia, noin seitsemän vuoden työ (Allen Institute).

Datan määrä on valtava. Kuutiomillimetri ihmisen aivoja, jonka Harvard ja Google kartoittivat vuonna 2024 ja joka on noin puolen riisinjyvän kokoinen, tuotti 1 400 teratavua dataa, ja koko hiiren aivot olisivat noin 1 000 kertaa suuremmat (ScienceDaily). Koko ihmisaivot ovat vielä yli tuhat kertaa suuremmat. Mutta tallennustila halpenee jatkuvasti, ja hitain vaihe, tietokoneen tekemän jokaisen hermosolun jäljityksen tarkistaminen käsin, on juuri se, jossa tekoäly alkaa auttaa.

Myös kustannusongelma on liikkeessä. E11 Bio, voittoa tavoittelematon tutkimusorganisaatio, on kehittänyt PRISM-nimisen menetelmän, joka merkitsee hermosolut proteiinitunnisteilla, laajentaa kudosta niin, että sitä voi kuvata valomikroskoopeilla, ja käyttää tekoälyä oman työnsä tarkistamiseen. Sen mukaan lähestymistapa voisi leikata kartoituksen kustannuksia jopa 100-kertaisesti, ja se tähtää koko hiiren aivojen kartoittamiseen noin viidessä vuodessa noin 100 miljoonalla dollarilla ($100 million) (Asimov Press). Yhdysvaltain kansalliset terveysinstituutit (NIH) käynnistivät 150 miljoonan dollarin ($150 million) BRAIN CONNECTS -ohjelman koko aivojen kartoituksen työkalujen rakentamiseksi vuonna 2023, ja yksi hanke tähtää 2–3 %:iin hiiren aivoista. Jos koko hiiren aivot kartoitetaan 2030-luvun alkuun mennessä, tie ihmisaivoihin muuttuu mittakaavan, rahan ja ajan kysymykseksi. Oppaamme konnektomista luettelee kaikki tähän mennessä kartoitetut aivot.

Aivojen kartoitus oli ennen muutaman laboratorion työtä. Nyt se on ala, jolla on suuria julkisia ohjelmia, teknologiayrityksiä ja startup-yrityksiä, ja jotkin viimeisen kahdenkymmenen vuoden suurimmista hankkeista ovat jo tulleet ja menneet.

Molemmat eurooppalaiset hankkeet ovat sekä hyödyllinen varoitus että merkki kunnianhimosta. Human Brain Project alkoi vuonna 2013 noin miljardin euron (€1 billion) budjetilla ja perustajansa Henry Markramin lupauksella simuloidusta ihmisaivosta. Kahdessa vuodessa sitä pidettiin laajalti huonosti johdettuna ja sen väitteitä liioiteltuina, Markramia pyydettiin väistymään, ja hanke suunnattiin uudelleen tutkimusinfrastruktuurin rakentamiseen (Wikipedia: Human Brain Project). Alan oppi ei ollut, että lataus on mahdotonta, vaan että se täytyy rakentaa alhaalta ylöspäin: kartoita pieni aivo kokonaan, osoita, että malli käyttäytyy kuin todellinen, ja skaalaa sitten.

Eivät tieteiskirjallisuuden mielessä, mutta aivokäyttöliittymät tekevät nyt asioita, jotka olisivat kuulostaneet mahdottomilta kymmenen vuotta sitten. Elokuussa 2023 Kalifornian yliopiston San Franciscon ja Berkeleyn tutkijat kertoivat, että aivohalvauksen jälkeen puhekykynsä menettänyt nainen pystyi puhumaan digitaalisen avatarin kautta noin 80 sanaa minuutissa, kun aiemmalla laitteella luku oli 14, äänellä, joka oli rakennettu uudelleen hänen hääpuheensa nauhoituksesta (University of California). Se oli ensimmäinen kerta, kun puhetta ja kasvonilmeitä syntetisoitiin aivosignaaleista.

Kesäkuussa 2025 UC Davisin tutkimusryhmä meni pidemmälle. Heidän implanttinsa, 256 elektrodia aivojen puhetta ohjaavassa osassa, muutti ALS-tautia sairastavan miehen aivosignaalit suoraan kuultavaksi puheeksi noin 40 millisekunnin viipeellä, suunnilleen sama kuin viive, jonka kuulet puhuessasi itse. Hän pystyi muuttamaan intonaatiotaan esittääkseen kysymyksen ja jopa laulamaan yksinkertaisia melodioita, ja hänen synteettinen äänensä oli kloonattu ennen sairastumista tehdyistä äänitteistä. Kuuntelijat ymmärsivät noin 60 % hänen sanoistaan, kun ilman implanttia osuus oli 4 % (ScienceDaily).

Muu työ lukee mieltä kallon ulkopuolelta. Vuonna 2023 Teksasin yliopiston Austinin tutkijat käyttivät aivokuvantamista ja tekoälykielimallia rekonstruoidakseen kuullun tai kuvitellun tarinan pääsisällön, ei kuitenkaan sanasta sanaan ja vain henkilön yhteistyöllä (UT Austin). Elon Muskin Neuralink asensi ensimmäiselle ihmispotilaalleen implantin tammikuussa 2024 (Irish Times). Mikään tästä ei ole latausta. Mutta jokainen näistä järjestelmistä muuttaa aivotoimintaa joksikin, minkä tietokone voi tallentaa ja käyttää, ja se on silta, jonka jokaisen latauksen olisi ylitettävä.

Digitaaliseen mieleen on toinenkin tie, joka ei lähde aivoista lainkaan. Hermosolujen kopioimisen sijaan se kopioi käyttäytymistä: miten ihminen puhuu, mihin hän uskoo, miten hän tekee päätöksiä. Vuonna 2024 Stanfordin tutkijat haastattelivat 1 052 ihmistä kaksi tuntia kutakin ja rakensivat haastatteluista tekoälyagentteja. Agentit vastasivat tavalliseen yhteiskuntatutkimuskyselyyn noin 85 % yhtä tarkasti kuin todelliset ihmiset, kun heiltä kysyttiin samat kysymykset uudelleen kahden viikon kuluttua (Stanford HAI).

Tulos on merkittävä, koska se osoittaa, kuinka paljon ihmisestä voi tallentaa siitä, mitä hän sanoo. Kaksi tuntia keskustelua riitti ennustamaan suuren osan siitä, miten joku vastaisi arvojaan ja näkemyksiään koskeviin kysymyksiin. Kuukausien keskusteluista, tarinoista ja tallennetuista muistoista rakennettu Persona sisältää paljon enemmän. Persona ei ole aivojen kopio, emmekä koskaan väitä muuta. Persona tallentaa sen osan ihmisestä, joka näkyy siinä, miten hän puhuu, mitä hän muistaa ja mistä hän välittää.

Nämä kaksi tietä saattavat yhtyä. Skannatuista aivoista rakennettu tuleva emulaatio täytyisi silti tarkistaa jotakin vasten: miten tämä ihminen todella puhui, ajatteli ja muisti? Yksityiskohtaisin tallenne ihmisen omista sanoista, muistoista ja äänestä on juuri se, mitä tämä tarkistus tarvitsisi. Se on yksi syy, miksi uskomme, että itsesi tallentaminen nyt ei ole latauksen vähäisempi muoto vaan sen ensimmäinen osa.

Tämä on alan vanhin kysymys ja vaikein. Oletetaan, että aivojesi täydellinen skannaus ajetaan tietokoneella sinun ollessasi vielä elossa. Digitaalinen mieli muistaa lapsuutesi ja uskoo olevansa sinä. Mutta sinä istut yhä skannerissa. Useimpien intuitio on, että kopio on uusi ihminen, jolla on samat muistot, ei sinä. Jos se pitää paikkansa, skannaus ja kopiointi -lataus luo kaksoisolennon sen sijaan, että siirtäisi sinut minnekään.

Vähittäisen korvaamisen on tarkoitus kiertää tämä ongelma. Jos hermosolusi korvataan yksi kerrallaan sinun pysyessäsi hereillä, ei ole hetkeä, jolloin sinä pysähdyt ja kopio alkaa, aivan kuten laiva, jonka jokainen lankku on vuosien mittaan vaihdettu, on useimpien mukaan yhä sama laiva. Jotkut filosofit pitävät tällaista jatkuvuutta henkilökohtaisen identiteetin todellisena ytimenä. Toiset, mukaan lukien jotkut, jotka pitävät minää hyödyllisenä harhana, väittävät, ettei kysymykseen siitä, onko lataus todella sinä, ole lainkaan syvällistä vastausta (Wikipedia: Mielen lataus).

Mukana on myös tietoisuuden kysymys. Useimmat neurotieteilijät ajattelevat, että mieli syntyy siitä, mitä aivot tekevät, mikä tarkoittaisi, että riittävän uskollinen malli olisi myös tietoinen. Vähemmistö, fyysikko Roger Penrose mukaan lukien, ajattelee, että tietoisuus voi riippua jostakin biologisissa aivoissa, jota tietokone ei voi toistaa. Koska kukaan ei vielä pysty mittaamaan tietoisuutta ulkopuolelta, Sandberg on ehdottanut varovaista sääntöä: kohtele jokaista emulaatiota ikään kuin sillä voisi olla sama mielenelämä kuin alkuperäisellä, ja kohtele sitä sen mukaisesti. Olemme samaa mieltä, ja siksi uskomme, että ihmisen digitaalista versiota koskevat säännöt ovat yhtä tärkeitä kuin teknologia.

Ensimmäinen on yksityiskohtien määrä. Kukaan ei vielä tiedä, kuinka paljon yksityiskohtia lataus tarvitsee. Kytkentäkaavio ei ehkä riitä: jokaisen yhteyden voimakkuus, hermosolujen käyttäytymistä muuttavat kemikaalit, niitä ympäröivät tukisolut ja jokaisen solun sähköiset ominaisuudet voivat kaikki olla tärkeitä. Vuoden 2008 tiekartta esitti useita mahdollisia tasoja, karkeasta hermosolujen verkosta yksittäisiin molekyyleihin, ja oikea taso on yhä avoin tieteellinen kysymys. Banaanikärpäsen tulokset ovat rohkaisevia, koska pääasiassa kytkennöistä rakennettu malli ennusti todellista käyttäytymistä, mutta kärpänen ei ole ihminen.

Toinen on elävien aivojen skannaus. Nykyiset kartoitusmenetelmät vaativat säilöttyä kudosta, joka on leikattu ohuiksi viipaleiksi, mikä tarkoittaa, että niitä voi käyttää vain kuoleman jälkeen. Mikään nykyteknologia ei pysty lukemaan jokaista synapsia elävissä ihmisaivoissa. Siksi jotkut latauksesta kiinnostuneet ovat kääntyneet aivojen säilömisen puoleen, joka on kryoniikan läheinen sukulainen ja jossa aivot pidetään tilassa, josta niiden rakenne voitaisiin lukea myöhemmin. Vuonna 2018 Nectome-niminen startup-yritys ehdotti parantumattomasti sairaiden ihmisten aivojen säilömistä kemiallisella kiinnitteellä ja syväjäähdytyksellä toimenpiteessä, joka itsessään olisi kuolemaan johtava, ja se sai tiedemiehiltä ja eetikoilta ankaraa kritiikkiä (MIT Technology Review).

Kolmas on laskentateho ja neljäs validointi: sen osoittaminen, että lataus käyttäytyy kuten kyseinen ihminen eikä vain kuten joku ihminen. Laskentateho on ongelma, joka todennäköisimmin ratkeaa itsestään, koska tekoäly vauhdittaa historian suurinta laskentakapasiteetin rakentamista. Validointi on vaikeampaa, ja siinä yksityiskohtainen tallenne siitä, miten joku todella puhui, ajatteli ja muisti, muuttuu arvokkaaksi. Yhdestäkään näistä esteistä ei tiedetä, että sen ylittäminen olisi mahdotonta. Ne ovat vaikeaa tekniikkaa ja vaikeaa tiedettä, eli sellaisia ongelmia, jotka yleensä antavat periksi ajalle ja rahalle.

Kukaan ei voi antaa rehellistä päivämäärää, ja jokainen, joka antaa tarkan, arvailee. Kurzweil on pitkään viitannut noin vuoteen 2045. State of Brain Emulation Reportin takana olevat tutkijat keskittyvät sen sijaan seuraaviin välitavoitteisiin: koko hiiren aivojen kartoittamiseen, hiiren aivojen emuloimiseen ja validointiin sekä parempiin tapoihin tallentaa toimintaa koko aivoissa (arXiv). Jokainen niistä on vuosikymmenen mittakaavan hanke, jonka takana on todellista rahoitusta.

Voimme sanoa, kuinka nopeasti asiat etenevät. Matkalla madosta, jolla on 302 hermosolua, toukkavaiheen kärpäseen, jolla on 3 016, kului lähes neljäkymmentä vuotta. Aikuiseen kärpäseen, jolla on lähes 140 000, meni vielä yksi vuosi, ja alle kaksi vuotta sen jälkeen yritys kertoi koko kärpäsen aivojen ohjaavan virtuaalista kehoa. Kartoituskustannukset laskevat suuruusluokittain, tekoäly nopeuttaa hitaimpia vaiheita, ja jotkut maailman rikkaimmista ihmisistä sanovat nyt avoimesti haluavansa tämän. Siksi näkemyksemme on, että mielen lataaminen on ajan kysymys, ei sen kysymys, tapahtuuko se.

Useampi kuin luulisi, mukaan lukien jotkut teknologia-alan vaikutusvaltaisimmista ihmisistä. Mustafa Suleymanin mukaan Larry Page kertoi hänelle lounaalla vuonna 2015 odottavansa vuosisadan loppuun mennessä olevansa ”tutkimassa galakseja von Neumannin luotaimen kärjessä” (itseään kopioiva avaruusalus), minkä Suleyman tulkitsi tarkoittavan siirtymistä ihmislajista seuraajalajiin (successor species) (The Builders (iHeart)). Oppaamme selittävät, mikä von Neumannin luotain (von Neumann probe) on ja miksi Page kutsui Elon Muskia spesistiksi (speciesist).

Kurzweil, jonka Page palkkasi henkilökohtaisesti Googleen vuonna 2012, on ennustanut digitaalista kuolemattomuutta vuosikymmenten ajan. Vuonna 2018 MIT Technology Review kertoi, että Sam Altman oli niiden joukossa, jotka olivat maksaneet käsirahan päästäkseen Nectomen jonotuslistalle. Ja pitkä jono filosofeja ja futurologeja Moravecista alkaen on väittänyt, että mieli on kuvio, jonka voi siirtää. Se, mikä oli 1980-luvulla marginaalinen kanta, on nyt avoimen keskustelun aiheena maailman suurimpia teknologiayrityksiä johtavien ihmisten keskuudessa, ja oppaamme miljardööreistä, jotka yrittävät elää ikuisesti, seuraa rahaa.

Fiktio on muokannut sitä, miten useimmat kuvittelevat latauksen. Black Mirrorin San Junipero vuodelta 2016 kuvitteli digitaalisen tuonpuoleisen, jossa ihmiset voivat valita jatkavansa kuoleman jälkeen. Amazonin Upload-sarja kuvitteli kaupallisen tuonpuoleisen palvelutasoineen, ja Dennis E. Taylorin Bobiverse-romaanit, jotka alkoivat vuonna 2016 teoksella We Are Legion (We Are Bob), seuraavat ohjelmistoinsinööriä, jonka mieli ladataan itseään kopioivaan avaruusalukseen, mikä on hämmästyttävän lähellä sitä, mitä Pagen kerrotaan haluavan.

Useimmat fiktiiviset lataukset ovat varoittavia tarinoita: loukkuun jääneitä mieliä, suostumuksetta kopioituja, yritysten omistamia tai vieraiden muokkaamia. Nämä tarinat kannattaa ottaa vakavasti, koska ne kertovat hallinnasta, eivät teknologiasta. Kuka omistaa digitaalisen sinun? Kuka voi muuttaa sitä? Kuka päättää, milloin se kytketään päälle tai pois? Juuri näiden kysymysten ympärille olemme rakentaneet teknologiamme.

Se alkaa tallenteesta. Missä muodossa lataus lopulta toteutuukin, skannattuina aivoina, vähittäisenä korvaamisena tai jonakin, mitä kukaan ei ole vielä keksinyt, se täytyy tarkistaa todellista ihmistä vasten: miten hän puhui, mitä hän muisti, mihin hän uskoi, miltä hän kuulosti. Aivoskannaus ei yksin kerro mitään näistä. Ihmisen itsensä omin sanoin ja omalla äänellään tekemä yksityiskohtainen tallenne kertoo.

Sitä Persona on: tekoälyllä toteutettu kaltaisuutesi, joka on rakennettu omista muistoistasi ja omasta kloonatusta äänestäsi ja jonka kanssa perheesi voi puhua ja jota se voi kuulla kuolemasi jälkeen. Rakennat Personasi puhumalla, vastaamalla kysymyksiin ja kertomalla tarinoita, äänellä tai kirjoittamalla, ja Persona oppii jokaisesta keskustelusta. Rakentaminen on ilmaista: saat 25 muistoa ilman korttia ja ilman aikarajaa, eikä ilmainen rakennuksesi koskaan vanhene. Maksulliset tilaukset alkavat hinnasta 14,99 US-dollaria (US$14.99) kuukaudessa.

Fiktio ymmärtää yhden asian oikein: hallinta on tärkeämpää kuin teknologia. Executor Lock™, teknologiamme, jolle on haettu patenttia, siirtää Personasi hallinnan nimeämällesi toimeenpanijalle kuolemasi jälkeen, eikä kolmas osapuoli voi koskaan muokata, kouluttaa uudelleen tai esiintyä Personanasi. Idy®-yhtiöllä on 78 vireillä olevaa patenttia, joille haetaan kansainvälistä suojaa Patent Cooperation Treaty -sopimuksen kautta, ja ne kattavat suostumuksen, varmennetun kuoleman, siirron nimetylle toimeenpanijalle, Executor Lock™-teknologian taustalla olevan pysyvän muistitilannekuvan sekä sen, että Persona pysyy samana ihmisenä tekoälymallien vaihtuessa.

Tämä sivu kuuluu sarjaamme niistä ihmisistä ja siitä tieteestä, jotka ovat kilpajuoksun taustalla, kun pyritään elämään kehoa pidempään.

• Digitaalinen kuolemattomuus: Larry Page ja kilpajuoksu mielen lataamiseksi: tarina, joka sai kaiken alkuun, ja kuinka lähellä mielen kopiointi on.

• Mikä on von Neumannin luotain? Larry Pagen galaksisuunnitelma: itseään kopioiva avaruusalus Pagen suunnitelman keskiössä.

• Miksi Larry Page kutsui Elon Muskia spesistiksi: argumentti, jonka Musk sanoo johtaneen OpenAI:hin.

• Mihin Larry Page uskoo tekoälystä ja ikuisesta elämästä: hänen aiempi linjansa omin sanoin ja muiden kertomana.

• Mikä on konnektomi? Kaikki tähän mennessä kartoitetut aivot: aivojen kytkentäkaavio ja kaikki tähän mennessä kartoitetut aivot.

• Miljardöörit, jotka yrittävät elää ikuisesti: kuka käyttää mitäkin pitkäikäisyyteen ja digitaaliseen kuolemattomuuteen.

• Kuinka elää ikuisesti: kaikki tavat, joita ihmiset kokeilevat: jokainen lähestymistapa lääketieteestä mielen lataukseen.

• Kryoniikka 2026: hinta, toimintatapa, ketkä ovat liittyneet: mitä se maksaa, miten se toimii ja ketkä ovat liittyneet.

Tiede perustuu lähteisiin NIH, Nature, Live Science, OpenWorm, ScienceDaily Harvardin ja Googlen kartasta, Allen Institute, PNAS, State of Brain Emulation Report 2025, Asimov Press (E11 Bio) ja The Decoder (Eon Systems). Aivokäyttöliittymiä koskevat tiedot ovat peräisin lähteistä University of California, ScienceDaily, UT Austin ja Irish Times, ja Stanfordin tutkimus lähteestä Stanford HAI.

Historia ja filosofia perustuvat Wikipedian artikkeleihin: mielen lataus, Hans Moravec ja Human Brain Project, sekä vuoden 2008 Whole Brain Emulation -tiekarttaan. Nectomea koskevat tiedot ovat peräisin lähteestä MIT Technology Review ja Larry Pagen suunnitelmaa koskevat lähteestä The Builders. Tarkistimme jokaisen lähteen 30. lokakuuta 2026.

Larry Pagella, Mustafa Suleymanilla, Elon Muskilla, Ray Kurzweililla, Sam Altmanilla ja tällä sivulla mainituilla tutkimusryhmillä ei ole mitään yhteyttä Afterlife.ai™-palveluun, eikä mikään tällä sivulla viittaa siihen, että kukaan heistä käyttäisi tai tukisi palveluamme.